Jalostustoimikunnan säännöt

1.    Toimintaa ohjaavat periaatteet

Koiran jalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat:

•    rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen
•    rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen ja käyttöominaisuuksien kehittäminen
•    Koiran elämän ja se pidon ja käytön kannalta vakavampien perinnöllisten sairauksien ja vikojen vähentäminen ja niiden leviämisen ehkäiseminen
•    rotutyypin ja ulkomuodon säilyttäminen ilman liioittelua

Jalostustoimikunta toimii rodun rotujärjestön puolueettomana jalostusta ohjaavana yksikkönä.

Jalostustoimikunnan tulee ohjeissaan ja toimissaan noudattaa eläinsuojelulain (247/1996) 8 § ja eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 24§  sekä Euroopan neuvoston lemmikkieläinten jalostusta koskeva päätöslauselma (1995) soveltuvin osin sekä Kennelliiton tavoitteita terveen koiranjalostuksen edistämiseksi ja toimia rotujärjestön jalostuksen tavoiteohjelman mukaisesti.

Jalostustoimikunta edistää omalla toiminnallaan myönteistä ja yhteistyökykyistä asennetta rotua harrastavien parissa.

Jalostustoimikunnan toiminta on avointa ja arvioitavissa. Toimikunnan on pidettävä päätöksistään ja suosituksistaan pöytäkirjaa ja laadittava vuosittain toimintakertomus. Etukäteen laaditaan vuotuinen toimintasuunnitelma ja talousarvio, johon kirjataan muun muassa jalostuksen painopisteet, jalostustarkastustilaisuudet. Toimintasuunnitelman pitää olla valmiina syyskokoukseen mennessä.

Jalostustoimikunta välittää ja kerää vain sellaista tietoa, joka perustuu tosiasioihin. Tarvittaessa jäsenet itse selvittävät epäilyttävien tapausten todenperäisyyden suoraan asianomaiselta. Jalostustoimikunnan toiminnan tulee perustua vain tosiasioihin.

2.    Tehtävät

Jalostustoimikunnan tehtävänä on tiedottaa ja neuvoa, kerätä ja hyödyntää tietoa, seurata rodun tasoa ja kartoittaa ja vastustaa perinnöllisiä sairauksia sekä laatia tavoite- ja toimintaohjelmia, huolehtia yhteydenpidosta ja tietojen vaihdosta.

Jalostustoimikunnan tulee:

• seurata rodun kehitystä Suomessa ja ulkomailla ja erityisesti rodun kotimaassa ja jakaa rotutietoutta
• toimia puolueettomasti, objektiivisesti ja rodun parhaaksi huomioiden koko käytettävissä oleva koiramateriaali
• kerätä ja jakaa tietoa kokonaisvaltaisesti rodun terveydestä, luonteesta, käyttöominaisuuksista ja ulkomuotoseikoista
• tulee pitää yhteyttä kotimaisiin ja ulkomaisiin rotuyhdistyksiin sekä kasvattajiin ja ohjata ja neuvoa uusia kasvattajia ja urosten omistajia
• järjestää koulutustilaisuuksia ja valmistaa koulutusmateriaalia sekä jalostusta käsitteleviä artikkeleita
• seurata rodussa tapahtuvia muutoksia ja tiedottaa rotujärjestölle ja jäsenistölle niiden mahdollisista vaikutuksista rotuun
• kantaa päävastuu JTO:n  laatimisesta, päivityksestä ja sen seurannasta
• käsitellä jalostustiedustelut, sekä viiveettä rodun poikkeuslupa-anomukset ja muut lausuntoa vaativat asiat sekä vastata näihin kirjallisesti ja tarvittaessa perustella kantansa
• seurata viranomaisten sekä kennelkattojärjestöjen koiranjalostusta koskevia määräyksiä ja tiedottaa niistä

3.    JTK:n jäsenet

Jalostustoimikunta koostuu vähintään neljästä varsinaisesta jäsenestä. Jäsenet valitsee kerhon hallitus. Kerhon hallitus voi valtuuttaa myös muita kerhon jäseniä kokoamaan jalostukseen liittyvää tietoa.

Jalostustoimikunnan jäsenillä tulee olla riittävät tiedot rodusta, sen historiasta, käyttötarkoituksesta ja jalostuksen pääperiaatteista sekä kokemusta kasvattamisesta.

Jalostustoimikunnan tulee olla tiedoiltaan riittävän laaja, jotta se pystyy neuvomaan ja ottamaan kantaa koirissa esiintyviin yleisiin perinnöllisiin sairauksiin sekä omassa rodussa tunnettuihin jalostuksessa huomioitaviin sairauksiin ja ominaisuuksiin sekä niiden vaikutuksiin.

Jalostustoimikunnan jäseniltä edellytetään:

•    Kerhon jäsenyyttä
•    Täysi-ikäisyyttä
•    Rodun, sen historian, käyttötarkoituksen ja anatomian vahvaa hallintaa
•    Jalostuksen pääperiaatteiden tuntemusta
•    Hyvää mainetta  ja sitoutuneisuutta rotuyhdistuksen edustamiin arvoihin
•    Yhteistyökykyä ja objektiivisuutta

3.1.    Jäsenten tehtävät

JTK:n puheenjohtaja on vastuussa jalostustoimikunnan kokonaistoiminnasta, tiedottamisesta, jalostustoimikunnan talousarvion toteutumisesta ja valvoo jalostustoimikunnan jäsenten toimintaa. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua JTK koolle.

Jalostustoimikunnan sihteeri ottaa vastaan jalostustiedustelut, välittää ne asianomaisille sekä huolehtii postituksista. Sihteeri tekee myös pöytäkirjat kokouksista ja muut kirjalliset työt.

Jalostustoimikunnan muut jäsenet toimivat vastuualueiden populaatio, luonne- ja käyttöominaisuudet, terveys ja ulkomuoto parissa. Jäsenet seuraavat, keräävät tietoa ja oraganisoivat oman vastuualueensa projekteja ja laativat tarvittaessa raportteja, artikkeleita ja ehdotuksia jalostussuosituksiksi.

Jalostustoimikunnassa toimii asiantuntijajäsenenä  rodun ulkomuototuomari. Tarvittaessa JTK konsultoi eläinlääkäreitä terveyteen ja sairauksiin liittyvistä asioista.

Mikäli joku JTK:n jäsenistä rikkoo sovittuja sääntöjä, jättää toistuvasti tulematta kokouksiin ilman pätevää syytä, käyttäytyy muissa yhteyksissä sopimattomasti, pyrkii tavoittelemaan JTK:n jäsenenä omaa etuaan tai hänen toiminnastaan toistuvasti valitetaan, voidaan hänet erottaa jalostustoimikunnasta. Erottamisesta päättää kerhon hallitus. Kerhon jäsenten lisäksi erottamista voi esittää myös JTK:n PJ neuvoteltuaan muiden JTK:n jäsenten kanssa tai mikäli vähintään kaksi JTK:n jäsentä asiaa esittää. Asianomaista tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä.

4.    Yleisiä toimintaohjeita

4.1. Jalostustarkastukset:

Kerhon sääntöjen mukaan virallisen jalostustarkastuksen tekee kaksi jalostustoimikunnan jäsentä. Rodun tuomareita käytetään tilaisuuksissa asiantuntijoina mahdollisuuksien mukaan. Jalostustarkastukset tehdään nimettöminä. Tarkistajat eivät saa tietää tarkastettavasta koirasta mitään etukäteen. Näin arvio on mahdollisimman objektiivinen.

Mikäli koira on tarkastushetkellä sellaisessa kunnossa (ontuu, liian lihava tms.),  että sitä ei voi arvioida, tarkastusta ei suoriteta. Koira voidaan tuoda uuteen tarkastukseen, kun mahdollinen vika on poistunut.

Virallisen jalostustarkastuksen ikäraja on 16 kuukautta. Hyvin perustellusta syystä voidaan koira tarkastaa nuorempana. Näin saatu poikkeuslupa koskee kuitenkin vain yhtä astutusta

Jalostustarkastuksissa käytetään vain tosiasiallisia mittoja. Ainoastaan mitattujen ja punnittujen koirien mitat ilmoitetaan.

Hyväksymiskriteerit:

Lähtökohta sama kuin näyttelysäännöissä ERITTÄIN HYVÄN (ent 1.) kriteerit: “ Erittäin hyvä voidaan antaa koiralle, joka omaa rodulle tyypilliset piirteet, jolla on tasapainoinen rakenne, ja joka on hyvässä kunnossa. Muutama vähäinen virhe voidaan sallia, mutta ei merkittäviä rakenteellisia virheitä. Tämä laatumaininta voidaan antaa vain tasokkaalle koiralle” Koiran tulee antaa vaikutelma, että se on kaikilta osin soveltuva alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa.

4.2. Jalostustiedustelut

Kyselyt käsitellään seuraavasti: Lista kyselyistä jaetaan jalostustoimikunnan jäsenille kuukauden 15. päivänä. Kyselyt käsitellään ja kommentit annetaan saman kuun viimeiseen päivään mennessä, jonka jälkeen kirjoitetaan pöytäkirja ja vastaukset kyselijöille.

Jalostustoimikunta puoltaa vain niitä yhdistelmiä, jotka täyttävät rodun jalostuksen tavoiteohjelmassa määritellyt siitoskoirien laatuvaatimukset (LIITE1).

Yhdistelmien taustojen muu käsittely perustuu suurelta osin kasvattajien ja omistajien antamiin tietoihin ja toivomuksiin. Annettu jalostusohje on luonteeltaan suositus. Vastuu ja päätösvalta yhdistelmästä aina kasvattajalla.

Kyselyihin, joissa on omia urosehdotuksia, jalostustoimikunta ei lisää ehdokkaita, ellei sitä erikseen pyydetä. Ehdotetut vain tarkastetaan laatuvaatimusten osalta.

Kyselyihin, joissa ei ole omia ehdotuksia JTK voi ehdottaa vähintään kahta urosta jalostuksen yleiset tavoitteet ja JTO:n suositukset huomioon ottaen. Ehdotettuja uroksia ei aseteta suositusjärjestykseen. Jalostustoimikunnan jäsen ei saa itse ehdottaa tai suositella omia kasvattejaan tai muita omistuksessaan olevia uroksia eikä osallistu omia kasvatteja koskeviin kyselyihin (jäävi).

Jalostustoimikunnan on kerrottava vastauksissaan tiedossa olevista, kysyttyjen yhdistelmien terveys- ja muista riskeistä mahdollisimman selkeästi ja yksiselitteisesti. Tarvittaessa vastaukseen liitetään myös sairaslista.

Puhelimitse tulevat, kiireelliset kyselyt voidaan käsitellä normaalikäytännöstä poiketen puhelimitse. Käsittelyaika on tällöin viikko.  Myös päätöksestä voidaan ilmoittaa puhelimitse. Kyselystä ja vastauksesta tehdään myös kirjallinen versio, joka lähetetään koiran omistajalle.

Kasvattajilla on oikeus valittaa JTK:n päätöksestä kerhon hallitukselle. Suosituksista poikkeaminen vaatii vankat perustelut ja/tai näytön koirien jalostusarvosta.

image_print