Luolakoirien taipumuskoe

image_pdfimage_print

Alun alkaen Cairnterrieriä kasvatettiin vain sen työskentelyominaisuuksien vuoksi. Ketterä ja sitkeä pieni terrieri oli omiaan toimimaan ahtaissa luolissa ja kivikoissa. Näitä työkoiran ominaisuuksia on haluttu vaalia seurakoira-ominaisuuksien lisäksi tähän päivään saakka.

Cairnterrierillä on osallistumisoikeus rodunomaisiin käyttökokeisiin, yksi näistä on Luolakoirien taipumuskoe (LUT).

Tarkoitus on jalostustyön suunnittelua varten selvittää koirien taipumukset ja sopivuus luolassa työskentelyyn. Niitä on järjestetty Suomessa jo 1900-luvun alusta alkaen erilaisin keinoputkin ja sääntöversioin. Nykyiset säännöt ovat olleet voimassa vuodesta 1995. Luolakoiran harjoittaminen on tapahduttava kokeissa annettujen sääntöjen mukaan.

Harjoituksien on oltava valvottuja. Ne katsotaan valvotuiksi, kun niitä johtaa luolakoirien taipumuskokeiden ylituomari tai kouluttajatutkinnon suorittanut henkilö. Kokeneen kouluttajan ohjauksessa myös koiran ohjaaja/omistaja pääsee perille koulutuksen periaatteesta.

Harjoittelun tarkoituksena on ensisijaisesti totuttaa koira ahdinkoputken läpäisyyn, luolaputkessa liikkumiseen, hiekkaesteen läpäisyyn sekä riistavietin herättämiseen. Luolakoiran tärkeimpiä ominaisuuksia on riittävä rohkeus, sitkeys ja hyvä riistavietti. Hyvä hajuaisti on myös tärkeä. Koira ei saa vierastaa ahtaita paikkoja eikä pimeää. Koiran tulee olla riittävän vahva luolatyöskentelyyn. Suuresta koosta on haittaa.

Koe ei ole harrastamisen itsetarkoitus, mutta varmasti päämäärä, johon useimmat pyrkivät.  Koevalmiudet omaavaa koiraa ei ole mielekästä harjoituttaa turhaan, eikä se liene järkevää koirankaan kannalta. Eläinsuojelulliset  näkökohdat ovat myös tärkeitä, sillä asiaa tuntematta voi virheellisesti kuvitella, että luolaharjoittelu on ketuille ja koirille jotenkin vahingollista. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ketut ovat arvokkaita, opetettuja eläimiä, joista pidetään hyvää huolta.   Virheellinen on myös uskomus, joka metsästyskoiralajeihin usein liitetään: Luolatreeneissä herätelty riistavietti ei tee koirasta tavallista vaikeammin hallittavaa kaveria.

Harrastus aloitetaan tutumisella luolastoon. Koirille tuodaan kettu näytille tavallisesti kopissa.  Koirat reagoivat eri tavoin. Saalistusviettisimmät innostuvat nopeasti haukkumaan kettua. Ei pidä luovuttaa, vaikkei koira ketusta heti kiinnostuisikaan. Ensimmäinen yritys menee usein ihmetellessä ja saalistusviettiä saattaa löytyä myöhemmin runsaastikin.  Voimakas saalistusviettikään ei vielä takaa sitä, että riistaviettiä löytyy riittävästi luolatoimintaan. Riistavietillä tarkoitetaan nimenomaan kiinnostusta saaliseläimeen ja halua löytää se jo pelkän hajuhavainnon perusteella.

Kuva: Satu Wallenius

Kuva: Satu Wallenius

Vain kokeilemalla luolaharrastusta cairnisi kanssa voit todeta toimiiko se tässä alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

 


Käyttövalion arvon saavuttaneita cairneja

FIN KVA Sinermäen Marilyn (2009)

FIN KVA Abildtrup Jarl (1993)